Kenelle korona on vaarallinen

Näin päättelin 25.6.2020 tuoreiden uutisten  pohjalta yhdistettynä opiskelun ajoilta vanhojen tietojeni kanssa.

Näyttää olevan sääntö, että lapset ja nuoret säästyvät koronalta, vaikka sairastuvat herkästi flunssaan. Koronatartuntaa hyvä yleiskunto ei estä, mutta se auttaa paranemaan. Kun kirjoitin artikkelin alkuosaa 12.5, oli Suomesta raportoitu 271 koronakuolemaa. Keski-ikä 84 vuotta, joista lähes kaikilla yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Lasten ja nuorten koronaviruskuolemia ei Suomessa ole todettu lainkaan (THL).

Myös vaikeita sairauksia potevien lasten ja nuorten odottaisi kuuluvan koronan riskiryhmään. Heillä ei kuitenkaan ole raportoitu koronakuolemia. Suomessa ei korona ole lasten ja nuorten kuolinsyy edes leukemiapotilailla tai muilla syöpälääkityillä, vaikka mainittujen sairauksien hoito vaurioittaa immuunipuolustusta. Näitä lapsia ja nuoria odottaisi menehtyvän koronaan tehohoidosta huolimatta. Koska näin ei tapahdu, päättelin että nuoret ikäluokat ovat jotain kautta saaneet immuniteettia jo ennen covid-19-koronaepidemian alkamista. Lapsilla on kyllä ilmoitettu koronan oireista. Heiltä löydetään myös koronan vasta-aineita ja he saattavat levittää koronaa. Silloin kun heillä on oireita, ne ovat lieviä.

Ovatko lastentaudit immuunisuoja koronaa vastaan?

Vaikka koronavirus on erityisen vaarallinen vanhimmille ikäluokille, mielenkiintoinen poikkeus löytyy. Epäillään, että muutama yli 90-vuotias, jotka lapsena selvisivät espanjantaudista, näyttävät pelastuvan nyt myös koronalta. Mikäli havainto on oikea - ja vaikkei olisikaan - se antaa aiheen selvittää, toimiiko kauan sitten espanjantaudin jälkeensä jättänyt immuniteetti koronaa vastaan, vaikkei espanjantauti kuulu edes koronaviruksiin. Kauan sitten sairastetun espanjantaudin ja nyt covid-19-taudin välillä ero lienee sen verran suuri, että käytettävissä olevat testit eivät vasta-aineita löydä. Vaikkei immuniteetin yhteyttä espanjantaudin ja koronan välillä löydetä, sen mahdollisuus sai minut epäilemään, että lasten koronasuoja on joidenkin lastentautien aikaansaannosta.

Onko muutakin merkittävää eroa nuorempien ja vanhempien ikäluokkien välillä kuin keskimäärin erilainen yleiskunto ja perussairaudet? Voisiko olla pääosin niin, että vanhemmilta ikäluokilta puuttuu immuunisuoja, jonka tuo mukanaan jotkut nuorempien ikäluokkien lastensairaudet muutamaksi vuodeksi?

Tällainen sairaus voisi olla koronatautien melko vaaraton muunnos, joka tarvitsee levitäkseen vaikkapa pikkulasten suomalaisen päivähoidon kaltaisia olosuhteita. Yli 70 vuotiaiden riskiryhmäläisten ja monien sitä nuorempienkin lapsuudessa pikkulapset pidettiin kotona eikä hoitoryhmissä, jotka koostuvat monen perheen lapsista eri puolilta paikkakuntaa, mikä takaa sairauksien kattavan leviämisen. Mikäli sellainen tauti todella on olemassa, joka tekee lapset immuuniksi koronalle eikä ole edes kovin vaarallinen, tauti pitää tartuttaa muuhunkin väestöön. Siinä olisi rokote. (Käytännössä se rokote taitaa olla jo osalla väestöä toiminnassa, mutta siitä artikkelin loppuosassa.)

Aina kuuluu jäädä tartuntaan aukkoja, mikäli kyseessä on tarttuva tauti. Jos löytyy maita tai alueita, joissa tavataan usean lapsen tai nuoren vakavia sairastumisia koronavirukseen, se olisi todiste lastentautiteorialle. Onko sellaisia tapauksia, sitä tietoa en osaa tilastoista kaivaa. (Tällaisia koronaryppäitä on maailmalta löytynyt, Sen kertoi Helsingin Sanomat 10.8.) Sensijaan  on uutisissakin ihmetelty, miksi korona iskee herkästi Yhdysvaltain parhaassa iässä oleviin miehiin. Onko havainto pätevä, vai onko se varoittava esimerkki siitä, kuinka mielenkiintoisesta poikkeuksesta tehdään sääntö?

Koronakartoituksen ongelmia on, ettei parantuneista potilaista aina löydy koronan vasta-aineita, vaikka testattu näyttäisi taudin sairastaneen tai on ollut lähikontaktissa sairastuneiden kanssa. Olisiko syynä se, että osataan etsiä vain niitä vasta-aineita, joita synnyttää covid-19-viruksen sairastaminen? Entäpä jos etsitään VÄÄRIÄ vasta-aineita. Näin varsinkin nuorilta, jos heitä tosiaan koronalta suojaa jonkin toisen sairauden vasta-aineet. Siinä tapauksessa testin etsimää vasta-ainetta ei pidäkään löytyä.

Toisen taudin käyttäminen rokotteen tapaan on ainakin satoja vuosia vanha parannuskeino. Lehmärokkoa sairastavista lehmistä ja muistakin eläimistä saatuja eritteitä on tartutettu terveisiin ihmisiin estämään isorokkotartuntaa. Lehmärokko on isorokon sukulaisvirus, mutta ei aiheuta ihmisillä yhtä suurta kuolleisuutta eikä jätä parantuneille yhtä vaikeita vammoja kuin isorokko. (1980-luvulla julistettiin, että isorokko pitkän torjuntakampanjan jälkeen on hävitetty sukupuuttoon. Vain tutkimuskäyttöön kaiken varalta on säilöttynä isorokkokantoja.)

Tärkeää tietoa kulkutaudeista

Jotta pandemiaa voisi ymmärtää, kannattaa lukea Ylen uutisten juttu, joka on alunperin julkaistu lokakuussa 2018, siis kaksi vuotta ennen ensimmäisiä koronahavaintoja. Haastateltavana oli Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela.
https://yle.fi/uutiset/3-10464642

Koronan kaltaisesta pandemiasta oli varoitettu

Huomasin vasta, että koronan kaltaisesta pandemiasta on varoitettu vuosien mittaan monta kertaa, mutta tieto ei ole mennyt perille. En minäkään ottanut varoituksia vakavasti, vaan olen mielessäni ilkkunut joillekin lintu- tai sikainfluenssan suojausneuvoille tai korkeintaan ihmetellyt "tarinoita" espanjantaudista. Mistäpä minä olisin tietoa saanut muualta kuin mediasta? Jos ilmestyy tärkeä kirja aiheesta, senkin huomaa vasta, mikäli media päättää, että juuri sitä kannattaa suositella. Vaaran merkkejä ei tavoittanut suuri yleisö eivätkä myöskään päättäjät. Poliittisille päättäjille ei luotu paineita vaatia parempaa varautumista.

Olen lähes jokaisessa blogiartikkelissani pohtinut median osuutta maailman menoon. Pidän faktana, että media on suojattu itseensä kohdistuvalta kritiikiltä - se on kritiikin yläpuolella - vaikka media muuta väittää. Media käsittelee aiheita, jotka kiinnostavat median käyttäjiä ja vasta toissijainen aiheiden valinnan perustelu on aiheiden tärkeys. Jälkiviisaana voin todeta, että pandemian vaaroja ei vuosien aikana media juurikaan käsitellyt. Syytän, että siksi minäkään en saanut tietoa. En ole osannut aiheeseen perehtyä, vaikka biologilta se olisi ollut monia muita helpompaa. Mediassa tieto olisi tulkittu pelotteluksi, mikä on median kannalta huono asia, koska sellainen vähentää myynti- ja mainostuloja.


Tuli varmistusta lastentautiteorialle

Immunologian professori Seppo Meri (HS 20.5.): Tavallisia jokavuotisia flunssia aiheuttaa neljä erilaista koronavirusta. Näistä sekä mahdollisesti sikotaudista, vihurirokosta ja tuhkarokosta jää vasta-aineita myös covid-19- koronavirusta vastaan. Tämä puolustusapu voi selittää, miksi lapsilla ja nuorilla koronainfektio on yleensä lievä.

Saimme lehtijutussa perusteet, miksi laumasuoja pitäisi miettiä uusiksi. vaikkei lehdessä siihen suoraan kehotettu, On arvioitu, että laumasuoja koronaa vastaan syntyy, kun sairastuneiden määrä saavuttaa 60% väestöstä. Silloin mukaan on laskettu myös  oireettomat henkilöt, mutta joilta kuitenkin löytyy covid-19-koronaviruksen vasta-aineita. Niiden henkilöiden lukumäärä, joilta on löytynyt koronan vasta-aineita, näyttäisi olevan vasta pieni osa tarvittavasta väkimäärästä. Siksi tähän asti on tuntunut mahdottomalta, että laumasuoja saavutetaan edes vuosien kuluttua  karanteenipolitiikkaa jatkamalla. Rokotteet ovatkin monen mielestä ainoa toimiva ratkaisu, mutta niiden aikataulu puuttuu.

Emme voi tietää, mikä on tavoiteltavan laumasuojan oikea prosenttiluku, jos suoja syntyy covid-19-viruksen vasta-aineista lisättynä niiden muiden sairauksien vasta-aineilla, jotka synnyttävät immuniteettia myös koronavirusta vastaan.  Sitäpaitsi ympäristö, kulttuurit ja elinolot vaikuttavat, kuinka lähellä toisiaan ja millä lailla  tartuttajat ja tartutettavat voivat keskimäärin toimia ilman, että syntyy tartuntoja. Monesta muustakin tekijästä riippuu laumasuoja.

Entinen koronapolitiikka jatkuu. Sitähän tarkoittaa karanteeniohjeiden seuraamiseen keskittyminen. Samanaikaisesti tulisi kuitenkin enemmän tutkia niitä syitä, miksi meillä ja maailmalla tietyt väestöryhmät sairastuvat ja ennen kaikkea, miksi samantapaisista suojautumismenetelmistä huolimatta jotkut toiset ryhmät ovat välttyneet sairastumasta laajalti ja vakavasti. Suomestakin löytyisi testattavaksi molempia ammattiryhmiä osoittamaan sitä, miksi korona ei kaikkia kohtele samanlailla.

Suomesta olisi kenties mahdollista jo luoda nopeasti koronavapaa maa, jos se tarkoittaa, että kun tänne joku tuo tartunnan, se ei täällä tartu muihin, koska laumasuoja tai jollakin muulla tapaa immuunien osuus ympärillä on tarpeeksi suuri.

Ei pidä laskea vain tartuntojen määriä ja vertailla, kuinka hyvin muihin maihin verrattuna olemme karanteenipolitiikkaamme hoitaneet lukujen valossa. Näitä lukuja kaipaavat ennen kaikkea puoluepoliitikot, mutta siitä ei taida olla suurta apua koronan ehkäisyssä, kun koronasta pitäisi päästä eroon. Hoidon vastuu kuuluu lääketiedettä hallitseville asiantuntijoille. Se taas on poliitikkojen työsarkaa, kun huolehditaan ihmisten toimeentulosta - oli korona tai ei. On vaarallista, kun puoluepolitiikka on saamassa valtaa asiantuntijoilta tällaisessa asiassa kuin koronaviruksen torjunta.

Laumasuoja saattaat syntyä ihan yllättäen! Näinhän on ennenkin käynyt eräiden kulkutautien kohdalla. Itse olen pohtinut, miksi epidemioilla on tapana sammua ja terveitä jää ympärille enemmän kuin laumasuojateoria näyttäisi edellyttävän. Näinhän luultavasti tapahtui espanjantaudillekin. Miksi näin ei voisi tahtua myös covid-19-koronasairaudelle?

Vaikkei Hesarin juttu syitä kertonut, ne ovat pääteltävissä. Nimittäin uutisen ydinhän oli, että monilta löytyy vasta-aineita, jotka eivät ole covid-19-koronaviruksen sairastamisen seuraus. Siitä huolimatta ne suojaavat koronalta, jolloin puhutaan risti-immuniteetista. Se riittää kehittämään immuunisuojaa koronaa vastaan. Nämä vasta-aineet antavat koronaan jopa peräti täysin oireettoman suojan tai vähäisemmän suojan. Siksi osalla koronasairaus jää lieväksi ja osalla tauti on ankara, mutta immuunisuoja voi kuitenkin  pelastaa kuolemalta. Nämä havainnot selittävät koronatestien tulosten ristiriitaisuuksia. On nimittäin henkilöitä, joilta testit eivät löydä koronaa, mutta jotkut heistä silti ovat tartuttaneet koronaa muihin.

Ilmiötä selitetään sillä, että vastustuskykyymme kuuluvat T-solut tunnistavat ja tuhoavat niitä soluja, joissa on taudiniheuttajia. Lisäksi ne käynnistävät vasta-ainetuotannon. Jos T-solujen voimat riittävät taudin nujertamiseen, vasta-aineita ei aina muodostu. Vasta-aineet ovat lyhytikäisiä, kun taas T-solujen kerran sairaudelle oppima tunnistuskyky on usein pitkäkestoinen.


Esimerkkejä toimivasta laumasuojasta

Espanjan terveydenhuollon henkilöiden sairastumisten kasvu pysähtyi 21% kohdalle. Jos tieto on oikea, se houkuttelee johtopäätökseen, että kyseessä on tämän joukon laumasuojan prosenttiluku. Alhainen luku voi olla oikea, koska tällaiset henkilöstöryhmät saavat jatkuvasti uusia flunssatartuntoja, jotka aktivoivat immuniteettia myös vaarallisena riehuvaa koronan covid-19-muotoa vastaan.

Suomalaistenkin tiettyjen sairaanhoitajien ohella myös lasten päiväkotien henkilökunta voisi olla  joukko, mikä on suuressa määrin immuuni covid-19 virusta vastaan, koska he saavat lapsilta flunssatartuntoja jatkuvasti. (Heidät kuten opettajatkin tulisi testata tutkimusmielessä?)

Kun oppilaat ja opettajat palasivat koulutiloihin etäopetuksen jälkeen, ei tiedotettu opettajien koronatartunnoista - ei edes eläkeiän tuntumassa olevien opettajien kohdalla. Nämä ovat tärkeitä havaintoja, kun arvioidaan, miten korona olisi voitettavissa. Sehän voi merkitä, että oppilailta saadut flunssatartunnat  suojasivat myös vanhimpia opettajia. Opettajien ammattijärjestö oli koulutiloihin  paluuta vastaan ja siksi opettajien saamat koronatapaukset olisi näkyväsyi uutisoitu, jos niitä olisi ollut.

Muistan omilta opettaja-ajoiltani, kuinka monena syksynä niiskutin oppilaiden kanssa. Kesäloman jälkeen flunssia usein ilmaantui, kun koulujen henkilökuntaa ja oppilaita toi tartuntoja mukanaan ehkä hyvinkin kaukaa. Jos juuri sitä koronaflunssaa ei oltu aikoihin sairastettu, silloin se luultavasti helpoimmin tarttui. Seuraavina syksyinä vuorossa ovat varmaan toiset koronaflunnssat palauttamassa monipuolisuutta vasta-ainevalikoimaan.

Tuntuu oudolta, kuinka pahaa jälkeä koronavirus saa aikaan monissa järjestäytyneissä yhteisöissä, mutta vaikkapa al-Holin kaoottiselta pakolaisleiriltä ei ole raportoitu vaikeaa epidemiaa. Leirille on varmaankin tullut jatkuvasti väkeä tuoden vuorollaan kaikki neljä koronaflunssaa js ehkä muitakin tauteja, joiden vasta-aineet suojaavat myös covid-19-koronavirukselta. Tulijoita on ollut paljon ainakin Turkista, jossa on raportoitu paha koronaepidemia.

Muista erossa eläneet ovat pahimmassa vaarassa

Espanjantauti ei ollut koronatauti, vaan oli influenssa, joka ei säästänyt lapsia. Espanjantauti levisi ympäri maapalloa 100 vuotta sitten. Se surmasi suhteellisesti kaikkein eniten asukkaita Tyynenmeren Samoasaarilla, missä ihmisillä oli ollut niukasti  kontakteja muuhun maailmaan. Suomessa espanjantaudin ankarin tuho, kuolleita 10% väestöstä,  kohtasi Inaria. Oli myös huonoa tuuria ajankohdan suhteen, kun tauti tuli Inariin. Juuri silloin oli markkinat ja kirkonmenot - ihanteelliset olosuhteet tartunnoille. Joka tapauksessa tämäkin espanjantaudin epidemia kohteli ankarimmin muista eristyneenä elänyttä väestönosaamme. Myös muiden tautien levitessä sellaisille alueille, joilla oli asukkaiden koko tautikirjo erilainen, uudet sairaudet saivat aikaan pahaa jälkeä. Löytöretkien jäljiltä löytyy esimerkkejä.

Juhannuksen tienoilla, siis vastikään, Ruotsin Jällivaarassa puhkesi eurooppalaisittain vaikea koronaepidemia. Jällivaarankaan väestö ei liene kovin paljon tekemisissä muiden kanssa, ainakaan verrattuna muihin Ruotsin taajamiin. Asukkailta - varsinkin lapsilta - saattavat jäädä kontaktit vähäisiksi turistien, vierastyöläisten ja muiden toispaikkakuntalaisten kanssa. Tähän viittaa myös haastattelu, jonka mukaan suomalaisten vierastyöläiset on ollut helppo siirtyä tekemään ruokaostoksensakin muualla.

On houkuttelevaa epäillä, että omissa oloissaan elelevät jällivaaralaiset eivät saa koronasuojan risti-immuniteetin kannalta riittävästi flunssakosketuksia ulkpuolisilta. Jotta syntyisi - ja myös säilyisi - immuunisuoja koronaa vastaan, päivähoitopaikkojen lapsista ja koululaisista alkaen asukkaiden pitää saada usein sekä kattavasti vieraiden tuomien flunssien tartuntoja. Se ei tarkoita, että heidän välttämättä pitäisi aina sairastua. Näyttää siltä, että immuunisuojan säilymisen kannalta riittää immuunireaktioiden herättely, etteivät immuniteetit ehdi kadota.
Lisäys 1-5.07.2020

Miksi vanhemmalle väelle korona on erityisen vaarallinen

Ja nyt pohdintojeni ytimeen: miksi ainakin Suomessa vanhempi väki muodostaa riskiryhmän. Huomaan kauhukseni, että jos itse sairastun, sairauteni tulee olemaan todella vakava. Kuten monella muullakaan eläkeläisellä, ei minullakaan ole enää ollut runsaita kontakteja flunssaisiin lapsiin. Minulla ei ole jäljellä lastentautien tuomaa immuniteettia, koska sen kesto on parhaimmillaankin vain 2-4 vuotta. 

Olen ehkä saanut viime vuosina koronan vasta-aineita influenssarokotusten mukana. Pelkään kuitenkin, että näissä rokotteissa ei ole lasten melko harmittomien koranaflunssien vasta-aineita, vaan niillä on suojauduttu varsinkin vanhuksille vakavilta influenssoilta, jolloin kyse on eri virusjoukosta kuin koronat.

Jos pitää paikkansa, että lähikontaktit flunssaisten lasten kanssa suojaavat jossain määrin vanhinta väestönosaamme covid-19-koronaa vastaan, siinä tapauksessa olisi loogista päätellä, että flunssaiset lapset suojaavat enemmän tai vähemmän myös omia vanhempiaan ja heidän lähipiiriään. Mutta mitä vanhemmaksi tullaan, sitä harvemmin ollaan lähellä pikkulapsia. Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että se on jopa keskeinen syy, miksi iän karttuessa korona käy hyvin vaaralliseksi myös hyväkuntoisille eikä vain  pitkäaikaissairaille.

Suuri pelkoni

Lapsilta on jo jäänyt lisätyn siisteyden, tehostetun hygienian ja karanteenien takia lastentauteja sairastamatta. Samalla jää muodostumatta flunssien tuomaa vastustuskykyä tulevien flunssien varalle, jolloin ne iskevät aikaisempaa vakavempina. Ja mikä pahinta: samalla lastenkin saama suoja heikkenee covid-19-koronavirusta vastaan. Onkin syytä pelätä, että korona on tulevaisuudessa vaarallinen myös lapsille ja nuorille, koska immuniteetti kestää vain lyhyen aikaa. Jollei immuniteettia toistuvasti sallita päivittää sairastelemalla ja altistumalla tartunnoille, koronasta on pian entistä vaikeampi päästä eroon.

Julkaistu 25.6.2020