Ilmastonmuutos on vihertänyt elinkeinoelämänkin oli Helsingin Sanomien otsikko (16.2.19). Koska teksti kertoi muuta, otsikko toimi katteettomana mainoksena. Se ei kuitenkaan haittaa. Ilmastonsuojelun kannalta on tärkeämpää, että siitä kerrotaan eri medioissa ja luodaan mielikuvaa, että ellinkeinotkin ovat mukana. Sillä tavalla lisätään kansalaisten aktiivisuutta itse toimia ja vaatia tekoja myös päättäjiltä.
Lehtijutun mukaan elinkeinoelämän vihertyminen ilmoitetaan tavoitteeksi vasta sille vaiheelle, että ensin EU:lle luodaan yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet. Vihertymistä on sekin, että Suomella on jo tarjota tavoite-ehdotus. Yhteisten tavoitteiden syntymiselle on kuitenkin miltei ylivoimainen ehto: niiden pitää kattaa koko EU. Pelottavan kaukana ovat siis teollisuuden lisätoimet ilmaston suojelemiseksi.
Miten energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky pitäisi säilyttää, sitä lehdessä ei kerrottu. Paljon energiaa tarvitsevasta tuotannosta luopuminen olisi ainakin väärä ratkaisu. Silloin tilalle tulisi todennäköiseti ilmastosta piittamattomia tahoja. Niiden tuotanto ja omistajat olisivat muualla kuin Suomessa, joten menettäisisimme mahdollisuuden vientituloihin.
Luultavasti parasta olisi etsiä energiaintensiivisten tuotantomenetelmien tilalle energiapihejä ratkaisuja. Se onnistuu, sillä koko ajan jossain päin maailmaaa kehitetään sovellutuksia, siis innovaatioita, joiden avulla teollisuus tarvitsee aikaisempaa vähemmän energiaa. Markkinat pitävät huolen, että hyvät innovaatiot leviävät ja antavat käyttäjilleen merkittävän kilpailuedun. Kun energiaa säästävä teollisuus valtaa alaa, vasta silloin on realistista odottaa parempaa ilmastonsuojelua. Jotain sellaista Lundmark varmaan tarkoittaa, kun hän toteaa, että yhä useampi EK:ssa näkee ilmastomuutoksen myös mahdollisuutena Suomelle ja suomalaisille yrityksille.
Innovaatiot evät kunnioita rajoja. Yksi energiaa säästävän tekniikan nopea aluevaltaus oli led-valot. Monella samanaikaisella innovaatiolla on alennettu autojen polttoaineen kulutusta. Viime vuosien kaivosbuumi ei johdu uusista malmilöydöistä, vaan innovaatioista, jotka mahdollistavat kaivostoiminnan aiemmin pitoisuudeltaan liian köyhinä pidetyistä malmiesiintymistä.
Innovaatioden käyttöönotto vaatii investointeja. Seuraava sitaatti on poimittu vain kuukausi aikaisemmin ilmestyneen Hesarin pääkirjoituksesta(16.1.19): "Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n julkistaman tuoreen investointitiedustelun mukaan yritykset vähensivät viime vuonna kiinteitä investointejaan 12 prosenttia. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on kutistunut pitkään ja voimakkaasti. Yritysten investoinnit ovat kaukana taantumaa edeltävävän ajan lukemista...rahaa olisi kyllä ollut tarjolla, yritysten omavaraisuusaste on hyvä ja tulostakin on syntynyt. Mutta tämä näköjään johtaa Suomessa vain osinkojen kasvuun."
Kun haastattelu kääntyi päästökauppaan ja Lundmarkilta kysyttiin, voiko päästöoikeuksien ilmaisjaon lopettaa, hän kehotti kuuntelemaan herkällä korvalla teollisuuden huolia kannattavuudesta.Vastauksen voi ymmärtää siten, että EK aikoo lobbata päättäjiä, jotta säilyy valtion entisenlainen tukipolitiikka, mikä kumoaa haittaverot ja päästökaupan vaikutukset. .
Paitsi että se ei ole reilua, se viestittää yrittäjille, ettei ihan vielä hyödytä investoida. Vaikka olisi riittävästi omaa rahaa, kannattaa odottaa, tulisiko tukirahaa. Odottelun takia investointeja myöhästyy tai jää kokonaan tekemättä. Enää rahaa - mukaan lukien valtion myöntämät tuet - ei kannata kätkeä veroparatiiseihin makaamaan, sillä siitä nykyään voi kärähtää. Sen sijaan osingoissa saattaa on mukana investointeihin myönnettyä tukea. Samaan aikaan valtionvelka jatkoi kasvuaan.
Julkaistu 28.2.2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti