Helsingin Sanomat kirjoittaa (pääkirjoitus 1.4.21): "Toisin kuin usein kuvitellaan, ilmastomuutoksen vastaisessa kamppailussa yksityiset yritykset eivät jarruttele. Ne menevät edellä ja vauhdittavat muutosta...Nyt tiedetään aivan hyvin, että muuttamatta jättäminen se vasta kallista onkin....Outoa olisi, jos yritysten etujen ajaja ei näkisi sitä, minkä yritykset jo näkevät: yritys kärsii, ellei se ota huomioon ilmastomuutosta ja muuta omaa toimintaansa."
Vielä vähän aikaa sitten suojelumyönteisyys suorastaan vaikeutti myyntiä. Liian moni asiakas piti suojelua melko turhana. Ennenkaikkea sen nähtiin lisäävän tarpeettomasti tuotteen hintaa. Ei suojelu ole muuttunut halvemmaksi tiedon lisääntyessä, vaan päinvastoin koko ajan paljastuu uutta suojeluntarvetta.Varsin vähän on näyttöä siitä, että ihmiskunnan vastuuntunnon kasvu riittäisi selitykseksi. Mikä sitten selittää, että yritykset nyt vähemmän jarruttavat suojelua?
Ratkaiseva muutos johtuu siitä, että suojeluimagosta on tullut yritysten välisen kilpailun valttikortti. Nykyään suojelu lähes alalla kuin alalla johtuu yritysten tavoitteesta kasvattaa omaa myyntiään. Itseasiassa suojelu on kuin otsikko, jonka alla yrityksen nimeä voi tuoda näyttävästi esille ja hyvällä omallatunnolla. Ympäristömyönteinen imago on meidän aikamme ylivoimaisin myynninedistäjä.
Hesari ihmettelee nurinkurista tilannetta. EU nimittäin valmistelee rahoitusohjelmaa, jossa se ei hyväksyisi suositeltavimpien investointien joukkoon ydin- tai vesivoimaa eikä biomassalla tuotettavaa energiaa. Hesari syyttää, että perusteluna ovat enemmän poliittiset näkemykset kuin ilmaston tarpeet.
Syyte on aivan oikea. Ei maailma ole siinä suhteessa muuttunut, ettei yrittämisen taustalle syntyisi aina poliittisluonteisia painostusryhmiä. Perinteiset puolueemmekin pyrkivät profiloitumaan tiettyjen elinkeinojen ja alojen taustavaikuttajaksi.
Ei sillä ole kovin paljon vaikutusta, ymmärretäänkö ilmastomuutoksen merkitys. Ja vaikka laajasti ymmärrettäisi todella vakava tilanne, ei yritysmaailma sen takia ole parantanut tapojaan. Ei pidä odottaa, että näin jatkossakaan tapahtuisi. Se mitä näemme, on suuressa määrin silmänlumetta valitettavasti, mutta se saattaa mutkan kautta toimia?
Raha- ja yritysmaailma sekä monet elinkeinot ovat vastikään tehneet ilmaston ja ympäristön hyväksi korjausliikkeitä. Ne yrityksistä ovat menestyneet kilpailijoitaan paremmin, jotka onnistuvat luomaan vahvan mielikuvan, että niiden asiakkaat vaativat ympäristönsuojelua. Siitä voi seurata, että lisää yrityksiä muuttuu suopeaksi ympäristönsuojelulle, koska niidenkin asiakkaat sitä haluavat.
Helsingin Sanomat näyttävästi ja pahaenteisesti pesi vastìkään kätensä lehdelle kuuluneesta vastuusta, kun se ilmoitti, ettei kanna vastuuta mainosliitteistään, jotka on erikseen mainittu mainokseksi tai ilmoitukseksi. Jo tätä ennenkin vaikkapa sellaisen mainoksen väite on mennyt täydestä, että päästöt ovat nolla. Mikään autotehdas ei vapaaehtoisesti korjaa "epätarkkuutta", vaikka mainoksissa annetaan ymmärtää, että hiilipäästöjä ei ole lainkaan, koska paljastuisi, että ainakin pienet päästöt ovat hihasta vedettyjä.
Julkaistu 4.4.21
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti