Tuet yrittämistä houkuttelevampia

Kului yli vuosi  ennen kuin Helsingin Sanomat pääkirjoituksessa omana tekstinään - eikä sivuillaan ainoastaan toisten tekstiä lainaten - uudelleen esitti oikeasuuntaisen analyysin taloutemme keskeisimmistä ongelmista. Mutta taaskaan tekstisivuilla ei ole ollut edes alaotsikkoa isosta otsikosta puhumattakaan. Ovathan otsikot ja lööpit median tärkeitä vaikuttamiskeinoja, niiden sanoma jää helposti mieleen.

Kirjoituksesta käy ilmi, että Hesarin toimituksessa tiedetään oikein hyvin talouteemme vaikuttavien asioiden tärkeysjärjestys. Toki siitä ovat selvillä monet muutkin, mutta myös ne tahot pimittävät lamaa ylläpitäviä syitä. Kun tulevina vuosina mediaa tullaan syyttämään, että sekin osaltaan pitkitti lamaa, Hesarilla on esittää, että lehti sentään käsitteli laman merkittäviä syitä. Se on kuitenkin tehty niin varovasti ja peitellysti, ettei monikaan osannut kiinnittää asiaan huomiota.


Loppuosa Hesarin pääkirjoituksesta 28.7.16


Paljon puhuva ydinsyihin osunut sitaatti Hesarin pääkirjoituksesta 28.07.16:
"Seuraavaksi pitäisi saada vauhtia yritysten tuotannollisiin investointeihin, jotta kasvu ei olisi vain rakennustyömaiden ja velkavetoisen yksityisen kulutuksen varassa."

Moni varmaan kysyy, mikä tässä lauseessa on niin merkittävää? Sen ei enää pitäisi olla kenellekään maamme taloutta tarkkailevalle uutta, että tuotantoon pitäisi investoida. Siitäkin Hesari omissa kannanotoissaan pitkään puhui hyvin varovasti, varmaankin siksi, koska se on syytös yrittäjiä ja pääomapiirejä kohtaan - median omistajat mukaan lukien. Oikeastaan tiedotusvälineissä vasta tämän vuoden alussa puhuminen investointien välttämättömyydestä yleistyi. 

Työn tuottavuuden kasvu on kansakunnan elintason tärkein osatekijä ja työn tuottavuutta voidaan parantaa lähes ainoastaan kehittämällä uutta ja investoimalla uuteen.(Palkkojen alentamisellakin on vain marginaalinen merkitys.) Sekin olisi isojen otsikoiden aihe, että Suomen talouskasvu - tai oikeammin se, ettei taantuma ole vieläkin syvempi - on viime vuosina perustunut velkarahalla  pääosin sellaisiin rakentamiskohteisiin, mitkä kovin vähän voivat luoda uutta kasvua.

Olemme yrittäneet torjua taantumaa velkarahalla, mutta tällaisen elvytyksen tulokset ovat huonot. Sen sijaan tämä politiikka on johtanut velkaantumiseen valtiontaloudesta alkaen aina moniin kansalaisiin asti. Media tästäkin puhuu varoen. Ei kansa nimittäin tykkäisi, että lööpeissä kuvailtaisiin, kuinka jokainen euro kulutukseen syventää maamme ahdinkoa. Sitä ei myöskään voi mikään puolue julistaa selkokielellä. Sehän tietäisi vaaleissa niiden populistien voittoa, jotka edelleen väittävät, että kuluttaminen on suorastaan isänmaallinen teko.

Hallituksella ei kuitenkaan ole muita mahdollisuuksia kuin jatkaa velkaelvytystä, mikäli se aikoo pysyä vallassa. Niin kauan se on mahdollista, jos valtio yhä saa lainaa, vaikka se tapahtuu aikaisempaa kalliimmalla korolla. Vasta äsken luottoluokittajat alensivat maamme luottokelpoisuutta.

Sen sijaan olisi suotavaa, että media näkyvästi kertoisi säästämisen olevan valtiontalouden kannalta parempi vaihtoehto kuin kuluttaminen. Raha pankkiin ja muihin rahalaitoksiin, vaikka siitä osan toiset kuluttajat lainaisivat kulutukseensa, turvaa terveellä tavalla yritysten lainansaannin tuotannollisiin investointeihinsa ja investointeihin, joilla palvelut voidaan järjestää halvemmalla. Toisin sanoen kansalaisten säästöt ovat talouskasvun edellytys, ei kulutus velkarahalla.


Lause samasta pääkirjoituksesta:
”Nykyinen investointien vaisuus kertoo siitä, että yritykset eivät pidä kysyntää ja kasvunäkymiä vielä riittävinä.”

Ei investointien vähäisyys tärkeimmältä osaltaan siitä johdu, että yritykset eivät pidä kasvunäkymiä riittävinä. Hesari ei sano suoraan ja selvästi, että syynä ovat tällä hetkellä hallituksen suunnitelmat. Onhan selvää, että kun yrityksille lupaillaan etuja, kuten verohelpotusta, ei silloin ole järkevää investoida ennen kuin hallituksen lupaukset on toimeenpantu. Jos investoinnit sitä ennen lähtisivät käyntiin, vaikka siihen houkuttelee suhdanteiden elpyminen, sehän olisi signaali hallituksen suuntaan, ettei tarvita verohelpotuksia tai muitakaan lisäetuja. Onhan ilmainen raha veroetujen muodossa monelle turvallisempi tapa ansaita kuin riskialtis yrittämisen tehostaminen.

Enemmän tässä tilanteessa auttaisi, jos pääministeri jyrähtäisi, että yritysten on turha toivoa enää lisää etuja, kilpailukykysopimus sekä siihen sidotut veronkevennykset saavat nyt riittää. 


Alkaako muutos käynnistyä?

Kun todellinen asiantuntija käytti merkittävän, mutta poikkeavan puheenvuoron, se varmaan vaietaan. Jos sen sijaaan vaikutusvaltainen poliitikko tai muu julkkis laukoisi totuuksia, jotka poikkeaisivat näin paljon totutusta, sitä kommentoisivat kaikki mediat. Hän ei sitä kuitenkaan voi tehdä kuin äärimmäisen pieni askel kerrallaan, jottei tule leimatuksi takinkääntäjäksi. Siihen kuitenkin olisi tavattoman suuri tarve.

Otteita Hesarin Vieraskynä-palstalta:

Matti Pohjola, taloustieteen professori Aalto-yliopisto, kirjoitti 17.8.16


Suomen talous kaipaa uudenlaista ajattelua


"Kilpailukykysopimuksella ja muilla kustannustasoa alentavilla sopimuksilla parannetaan yritysten kannattavuutta, mutta parempi tulevaisuus syntyy vain uusista innovaatioista, korkeammasta tuottavuudesta ja siten myös paremmista palkoista.

Talouskasvu syntyy vain sellaisista investoinneista, jotka luovat innovaatioita ja vauhdittavat teknologian kehittymistä. Eduskunta voi muuttaa talouspolitiikkaa talouskasvua tukevaksi lisäämällä julkisyhteisöjen tutkimuksen ja kehittämisen rahoitusta. Investointien tehottomiin verotukiin ei ole tarvetta.
Korkean teknologian palvelujen tuotannon nopea kasvu on ilahduttavaa. Informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tekninen ja tieteellinen toiminta ovat kasvaneet 26 prosenttia vuodesta 2006 ja luoneet talouskasvua enemmän kuin mikään muu kansantalouden sektori."




Artikkelin laatiminen aloitettu 2.8.16

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti