Mitä pakolaisista on jäänyt kertomatta

Rasismin syy
Miksi muualta tulleet aiheuttavat ahdistusta? Ihmisluonto ei ole muutamassa tuhannessa vuodessa juurikaan muuttunut. Siksi meitä ohjaa edelleen geenien ohjelmoima viettimme, mikä syntyi sen pitkän ajanjakson kuluessa, jolloin ihmiskunta eli pieninä heimoina. Silloin henkensä menettämisen uhallakin piti olla valmis puolustamaan omaisiaan ja heimoaan. Vihollisen tuntomerkki oli erilaisuuus. Siitä jäi nykypäivään asti tarve kokea erilaiset uhkaksi itselle ja omalle väelle. Tässä on rasismin perimmäinen syy. Kiusaaminenkin on rasismin ilmentymä, sillä useinhan erilaista kiusataan, koska erilaiset vaistomaisesti koetaan vihollisiksi tai ainakin kilpailijoiksi. Koulussa tyypillinen kiusattava on etevä oppilas, johon muut tulevat verranneeksi itseään. Koska kysymys on vieteistä, rasismia ja kiusaamista vastaan järkiperusteet tehoavat huonosti.

Mukaan yhteistyöhön
Jo kauan sitten ihmiset kykenivät myös mittavaan yhteistyöhön yli heimorajojen. Syntyi kaupunkeja ja korkeakulttuureja. Silloin - kuten nytkin - ihmiset ajoivat omaa etuaan. Kuitenkin kun tehdään yhteistyötä, siitä on jokaiselle hyötyä. Kaikki ovat hyötyneet - myös häviölle jääneet - kun heitä on tarvittu. Vähäosaisillekin orjuus ja raskas työ olivat parempi vaihtoehto kuin tulla surmatuksi tai nääntyä nälkään.

Kumpi Suomelle ja Euroopalle nyt tarjoaa paremman lähtökohdan: sekö, että jokainen ryhmä pitää itsekkäästi kiinni omista eduistaan vahvempiaan vastaan taistellen vai  yhteistyö myös vieraiden ja erilaisten kanssa? Yhteistyölläkin on varjopuolensa ja rajansa. Sotia yhteistyö ei ole ennenkään estänyt, eikä edes varustelua. Kaikkia maahanpyrkiviä ei  pystytä ottamaan vastaan, ei lähellekään määrää, mikä tarvittaisiin huoltosuhdetta turvaamaan. Kun työvoimaa tarvittaisi, sen pestaaminen vierasmaalaisten joukosta vaistomaisesti epäilyttää, vaikka juuri näistä vierasmaalaisista ei olisi kielteisiä kokemuksia.

Mitä rasismista seuraa
On tutkimustietoa, että vähäosaisten keskuudesta esiintyy eniten epäluuloa maahantulijoita kohtaan. Pakolaisia on helppo syyttää, jos itsellä menee huonosti. Parempiosaiset syyttävät myös omia vähäosaisiamme siitä, että heidän hyysäämiseen kuluu liikaa rahaa. Näitä varoja kun olisi tarvittu elinkeinojen edistämiseen, mikä hyödyttää kaikkia - eniten kuitenkin parempiosaisia.

Kiihkeästi etsitään keinoja, joiden avulla maahanpyrkijät voitaisiin torjua ja tänne päässeitä karkottaa. Jos pakolaisten kansainvälisesti sovituista oikeuksista tingitään, pelkään pahaa, että samalla saadaan syy luistaa myös omien hätään joutuneiden huolenpidosta. Jollemme taistele rasismia vastaan, alamme vieroksua vammaisuudestakin johtuvaa erilaisuutta. Eikä alkuun päässyt negatiivinen kierre siihen loppuisi. Heitteille jää vanhuksia ja sairaita, syrjäytyneitä, työttömiä, varattomia, päihde- ja peliriippuvaisia, maksuhäiriöisiä, pikavippeihin höynäytettyjä, vankeja  ja monia muita ahdinkoon joutuneita.

Vaaleissa löytyy ehdokkaita, jotka uhoavat, että pärjääminen on itsestä kiinni. Varmasti on avunsaajia, jotka pystyisivät tulemaan toimeen omillaan, mutta on myös paljon sellaisia, joilta puuttuvat niin henkiset kuin fyysiset edellytykset ja lähtötaso on liian vaikea. Siihenkin moni uskoo, että työttömyys on omaa syytä, vaikka kykyihin nähden  työpaikkoja olisi työnhakijoita vähemmän. On tiertysti aivan oikein, että vapaamatkustajat yritetään karsia autettavien joukosta, kunhan ei tehdä ylilyöntejä.

Median olisi kannettava vastuunsa
Useimpien maahantulijoiden on ollut pakko paeta sotaa raunioiden keskeltä. Lähtijöiden joukossa on myös elintasopakolaisia, seikkailijoita, onnenonkijoita, rangaistusta piileskeleviä, terroristeja ja potentiaalisia terroristeja, seksuaalirikollisia ja muita pahantekijöitä.

Sellaisista kertovat lööpit parantavat tiedotusvälineiden myyntiä. Median tuoma julkisuus on myös terrorisistien tavoite, koska se kylvää terroristien toivomaa pelkoa ja houkuttelee mukaan uusia terroristeja. Kaupallisista syistä median kannattaa levittää  liioiteltua kauhua. Näistä lähtökohdista johtuen media ei voi olla tasapuolinen. Se on sentään kerrottu tiedotusvälineissa, että maahamme päässeiden vääränlaisten ihmisten määrä ei ole hirvittävän suuri, koska tilastojen mukaan Suomessa turvallisuus edelleen paranee.

Oulun seksuaalirikoksista alkoi raju uutisointi. Näin media tuli luoneeksi raiskauksista muodikkaan ja rikollisten kavereille mallin. Sehän oli myös tutkittua tietoa jo ennen syksyn 2015 pakolaisryntäystä, mutta sitä media ei arkana aiheena kunnolla uutisoinut, että seksirikosten määrä on todellakin suhteessa uskontoon ja kulttuuriin. Islaminuskoisten nuorten miesten keskuudessa seksirikokset ovat selvästi yleisempiä kuin vastaavan ikäluokan suomalaisilla. Seksirikosten uskontoriippuvuudesta kertoo myös katolisten pappien ja piispojen lukemattomat pedofilirikokset sekä meillä pedofilia lestadiolaisten keskuudessa.

Pakolaiset ovat länsimaiden syytä
Länsimaat Yhdysvaltain johdolla aloittivat laajamittaiset sotatoimet Afganistanissa surmatakseen tai ottaakseen vangiksi Osama bin Ladenin. Sitten sota laajennettiin Irakiin, jotta Saddam Hussein saatiin kukistettu. Myös Muammar Gaddafin kukistaminen Libyassa oli länsimaiden sotatoimi. Syyriassakin länsimaat osallistuivat sotaan Bashar al-Assadin hallintoa vastaan.

Länsimaiden osallistuminen sotiin ei päättynyt, vaikka mainitut hirmuhallitsijat kukistuivat Venäjän pelastamaa al-Assadia lukuunottamatta. Taistelut jatkuvat, tosin laantuneina, ja niitä perustellaan irvokkaalla oletuksella, että sotiminen nopeuttaa pääsyä rauhaan ja jälleenrakentamiseen. Kävi päinvastoin. Kun yhteiskunnan rakenteet ja monen eri ryhmän välinen hauras tasapaino revittiin hajalle, uutta järjestystä ei voi luoda sotimalla. Jokaiseen mainituista maista puhkesi sisällissotia, jotka raunioittivat maita vielä lisää ja saivat aikaan pakolaisvyöryjä. Myös paljon afrikkalaisia pääsee Eurooppaan Libyan kautta käyttämällä  hyväksi maan sekasortoa, vaikka heistä vuosittain tuhansia hukkuu Välimereen.

Länsimaiden sotatoimissa Suomikin on ollut mukana, tosin eräisiin operaatioihin enemmän symbolisesti, jottei syntyisi mielikuvaa, että Suomi vastusti sotia. Sitä kautta mekin olemme syyllisiä pakolaisten tuloon. Jonkun vuosikymmenen kuluttua saatamme mekin olla pyytämässä anteeksi pakolaisten lähtömaissa tekemiämme vääryyksiä.

Suomi on kuitenkin pakkoraossa. Emme voineet irrottautua muun EU:n päätöksistä osallistua  Lähi-idan ja Pohjois-Afrikan taisteluihin. Sillä olisi saattanut olla kohtalokkaita seurauksia. Kaupankäyntimme olisi voinut kärsiä, mutta ennen kaikkea on koko ajan vaara, että jäämme yksin Venäjää vastaan. Nyt näemme selvemmin kuin vuosituhannen alussa, mitä olisi voinut tapahtua. Olisi saattanut käydä kuten Ukrainalle ja brexit-Englannille.


Julkaistu 13.2.2019