Vaihdetaan äkäiset hirvikärpäset kiltteihin - se on mahdollista!

Yhdestä hirven makausjäljestä löytyy kymmmeniä hirvikärpäsen koteloita, joista  kuoriutuu seuraavana syksynä hirvikärpäsiä. Jos käymme  Ruotsista hakemassa  hirvikärpästen koteloita ja  levitämme ne Suomen metsiin, on mahdollista vaihtaa ihmisiin hakeutuvat suomalaiset  hirvikärpäset ruotsalaisiin hirvikärpäsiin, jotka eivät piinaa ihmisiä.

Makuupaikan lumeen on jäänyt vieriviereen hirvikärpäsen koteloita ja hirvestä tihkunut veri on värjännyt lumen punaruskeaksi
Hirvikärpänen, joka on erehtynyt tarrautumaan muuhun kohteeseen kuin hirveen, ei tuota jälkeläisiä. Sellainen erehdys on tappio hirvikärpäskannalle. Näitä  tappioita syntyy nyt Suomessa alueilla, missä liikkuu paljon ihmisiä, joita hirvikärpäset erehtyvät pitämään hirvinä. Sensijaan saman hirvikärpäslajin ruotsalaiset kärpäset eivät  kovin usein erehdy tarrautumaan ihmiseen ja siksi oletan, että ne voisivat lisääntyä tehokkaammin. On luonnonlaki, että tehokkaammin lisääntyvä eliökanta syrjäyttää huonommin lisääntyvän, jos elintavat ja elinolot  muuten ovat samanlaiset. Mikäli siis alueille, missä on entuudestaan suomalaisia hirvikärpäsiä ja siellä liikkuu myös ihmisiä, tuodaan ruotsalaisia hirvikärpäsiä, on odotettavissa, että ruotsalaiset hirvikärpäset tehokkaammin lisääntyvinä  syrjäyttävät suomalaiset hirvikärpäset. Suomalaisten hirvien elämää se ei helpota, mutta ihmisten piina poistuu.
Ruotsalainen hirvi viihtyy asutullakin alueella

Hirvikärpäset ovat Ruotsiin levittäytyneet tiheään asutuilta seuduilta ja siksi luonnonvalinta on ehtinyt karsia vähiin sikäläisen hirvikärpäskannan perimästä ne ominaisuudet, jotka ohjaavat hirvikärpäsen hakeutumaan ihmiseen.  Sensijaan Suomen hirvikärpäset ovat levittäytyneet tänne idästä rajan takaa, missä ihmisasutus on ollut  erittäin harvaa. Luonnonvalinta ei ole karsinut  ihmisiin  hakeutuvia hirvikärpäsiä, koska estomekanismeista ei ole ollut merkittävää etua hirvikärpäskannalle.

Hirvikärpänen on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Lapissa ei juurikaan ole hirvikärpäsiä, koska siellä on paljon poroja, joissa hirvikärpänen ei voi kunnolla lisääntyä. Ani harva hirvikärpänen tavoittaa Lapissa hirven ennen kuin joutuu poron houkuttelemaksi. Poron kohtaaminen ennen hirveä on hirvikärpäselle yhtä kohtalokasta kuin ihmiseen joutuminen.

Määrä riippuu hirvien määrästä. Vaikka yhdessä hirvessä hirvikärpäsiä voi olla jopa 20 000, niitä tuskin voi olla sitä enempää. Hirvikannan kasvun myötä hirvikärpästen määrä lisää ainakin yhtenä osatekijänä hirvien kuolleisuutta. Jos hirvien kuolleisuus alkaa kasvaa, myös hirvikärpäset vähenevät.

Mikäli hirvikantaa vähennettäisi vaikkapa 10%, hirvikärpästen määrä supistuisi sitä enemmän - ehkä 30% - koska aikaisempaa useampi kärpänen ei löytäisi hirveä syksyn aikana. Mikäli taas hirvikannan sallitaan kasvaa nykyisestä vielä lisää 10%, hirvikärpästen määrä lisääntyisi todennäköisesti enemmän kuin 30%, sillä aikaisempaa suurempi osa hirvikärpäsistä kohtaisi hirven ennen kuin ihminen osuu lähelle. Siitä huolimatta metsässä kulkevia ihmiä kiusaamaan riittäisi hirvikärpäsiä edellisiä vuosia enemmän.  Säät vaikuttavat  lumen määrään ja laatuun, mikä puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon hirvikärpäsen koteloita tuhoutuu ennen seuraavaa syksyä.

Koska hirvenmetsästystä varten halutaan runsas hirvikanta, vastuuta myös hirvikärpästen määrästä jää hirvenmetsästäjille. Metsästäjät ovat suuri joukko, mutta niin ovat myös marjastajat ja sienestäjät sekä muut metsissä liikkujat. Viime mainitut kärsivät hirvikärpäsistä enemmän kuin jahtiporukat, koska syksyn marja- ja sieniaikaan lämpimämmistä ilmoista johtuen hirvikärpäset ovat suurempi riesa kuin jahtikaudella ilmojen viiletessä.

Vetoankin hirvenmetsästäjiin, että he joukkovoimallaan vaatisivat toimia hirvikärpästen vähentämiseksi. Jollei hirvikannan harventaminen  tule kysymykseen, pitää vaatia  selvityksiä, olisiko Ruotsin kilttien hirvikärpästen alueilta mielekästä siirtää hirvikärpästen koteloita Suomeen vai tulisiko ruotsalaisesta hirvikärpäsestä Suomeen tuotuna  jostain syystä ongelma. Erityisesti tulee arvioida, koituisiko ruotsalaisista hirvikärpäsistä vahinkoa muille hirvieläimillemme. Tiedetään, että Ruotsin hirvikärpäset lisääntyvät tehokkaasti metsäkauriissa - ne ihmisille kiltit. En kuitenkaan löydä tietoa, miten paljon Ruotsin hirvissä on hirvikärpäsiä. Jos niitä on runsaasti, ruotsalaiset hirvikärpäset saattaisivat levitä nopeasti  ja vallata tilan suomalaisilta hirvikärpäsiltä. Onko tilanne on verrattavissa moniin vieraslajeihin, jotka nopeasti valtaavat elintilaa kotimaisilta sukulaisiltaan? Jos näin on, tällä kertaa se olisi tavoita eikä haitta.


Sain tärkeää palautetta:
 Ruotsalaisissa hirvikärpäsissä on tavattu yleisemmin mm. bartonella-bakteeria. Jotkut näistä voivat ihmisissä aiheuttaa vakavia sydänoireita.

Ruotsalainen ja suomalainen hirvikärpänen todennäköisesti risteytyisi, mutta ominaisuudet eivät ole tiedossa. Pahin uhkakuva olisi, että risteytymät olisivat hyviä lisääntymään sekä hirvessä, että muissa hirvieläimissä. Nythän meikäläinen hirvikärpänen lisääntyy (toistaiseksi) hyvin vain hirvessä ja ruotsalainen parhaiten metsäkauriissa. Risteytymä  saattaisi lisääntyä porosssa.