Puukiipijän pönttö syntyy kätevästi kahdesta 12-15 cm leveästä 70 cm pitkästä seinälaudasta ja pienestä kattolaudasta niin, että seinälautojen yläreunat jäävät irti rungosta, jotta lintu mahtuu kulkemaan pesäänsä molemmilta puolilta, ja alareunat ovat tiiviisti runkoa vasten. Pöntön pieni pohjakolmio on helpointa tukkia sammaltukolla.
Pönttöä linnut täyttävät pienillä kuivilla kuusenoksilla ja pesä on näiden päällä sillä korkeudella pönttöä, missä tila on pesälle juuri sopiva. Pönttö pitää ripustaa vankkarunkoisen metsän sisälle. Silloin pesintä ainakin eteläisessä Suomessa on taattu, mikäli toinen pönttö tai luonnon pesäpaikka eivät ole liian lähellä.
Pönttö ei kelpaa uudelleen, jollei vanhaa pesää poisteta. Pöntön voi laittaa vain vähän yli metrin korkeudelle langalla rungon ympäri, jotta puhdistaminen onnistuu ohi mennessä. Pönttö nimittäin kannattaa puhdistaa heti pesinnän jälkeen, koska puukiipijä pesii kahdesti kesän aikana. Rakosesta näkee, onko pesä jo tyhjä.
Puukiipijän luontainen pesäpaikka on kuolleen puun irtoavan kuoren ja rungon välissä. Kuollut puu on usein vain vuoden tai pari siinä tilassa, että kuori voi pullistua irti rungosta, muttei vielä putoa. Puukiipijä kärsii pesäpaikkapulaa, koska metsätalouteen kuuluu poistaa heikkokuntoiset järeät puut ennen kuin kuori kupristelee.
Isäntä töihin. Toivottavasti saamme Puukiipijän pesimään rantapuuhun.
VastaaPoistaEi rantapuuhun, vaan metsän sisälle. Pelkää aukeita paikkoja.
PoistaKannattaakohan puukiipijän pönttöä laittaa muurahaispesän lähelle jos se siitä saisi ravintoa paljon? Minun pihapiirissä on iso muurahaispesä enkä oo keksiny mitään muuta keinoa vähentää niitä. Siitä hyötyisin minä sekä linnut. Kannattaako se sun mielestä?
VastaaPoistaAika harva suomalainen lintu syö kitkeriä muurahaisia. Vaikeina aikoina tosin palokärki ja harmaapäätikka kaivautuvat hangen läpi syömään niitä suoraan keosta. Muistan lukeneeni väitteen, että puukiipijä ei viihdy kekomuurahaisten lähellä, koska muurahaiset syövät lähirungoilta puukiipijän kaipaamat hyönteiset samalla, kun ne käyvät kirvaviljelmillään puiden latvuksissa. Ei siis puukiipijästä ole apua muurahaisongelmaan.
PoistaTietokoneen laskurin mukaan näitä puukiipijän pesäpöntön ohjeita on 10300 käynyt katsomassa seitsemän viime vuoden aikana, mutta palautteita on vain kaksi. Olisi kiva tietäää, onko muidenkin pöntöt kelvanneet ja missä määrin saattaa ratkaista oikeanlainen metsä. Pitääkö metsän olla aina yhtenäinen ja runsaspuustoinen? Itselläni pesii vuosittain kymmenkunta puukiipijää, kunhan sopivassa määstossa pönttöjen välimatka on yli 200-300 metriä. Jos lähempänä, kyseessä on kesän kakkospesintä, mikä on tavallista. Pihalla puuhailu ja rakennukset ei häiritse.
VastaaPoistaMe laitoimme puukiipijän pöntön viime keväänä pihamme tuntumaan lahon puun kylkeen ja siihen pesi mustarastas. Nyt keväällä ajattelimme viedä toisen puukiipijän pöntön syvemmälle metsään omiin oloihinsa. Koskeekohan 200-300 metrin etäisyysvaade puukiipijän pönttöjä vai muitakin pönttöjä ?
PoistaAika varma pesintä jos valitsee isoimman havupuun vanhasta metsästä. Ihan kaupunkien laitamillakin onnistuu, mutta ei tosiaan rantapuihin. Ja vanhat pesäroippeet tulee puhdistaa pois. Oikein mukava seurattava.
VastaaPoistaTäytyypä pönttö tehdä, olen ko linnun parikertaa nähnyt ruokinta laudalla
VastaaPoistaMeillä oli kaksikin pesää hyvin lähekkäin (5m) ja ainakin toisessa on ollut nyt parinakin vuonna käyttöä. Metsä on kuusistoa suon laidalla ja joitakin mäntyjä siinä lähellä.
VastaaPoistaOmassa 1 ha kokoisessa saaressakin pesi viime kesänä. On vanhaa puustoa sielläkin. 7 pönttöä vein viime keväänä ja kaikissa onnistui pesintä. Tämä Pohjois-Hämeessä.
VastaaPoistaPihassani kävi eilen puukiipijä, joten laitan ens kevättä varten pari pönttöä.
VastaaPoista