TV-dokumentin mukaan tuskin missään muualla
Euroopassa luonto on nyt yhtä runsas ja monipuolinen kuin Thsernobylin
ympärillä 25 vuotta ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Eivätkö siis
radioaktiiviset päästöt olekaan vaarallisia luonnolle vaan kenties päinvastoin?
Aluksi on tarpeen havainnollistaa muutama
biologian perusasia. Esimerkiksi sopii vaikkapa riistamiesten rakentama lintujärvi.
Järvelle voidaan kaivinkoneen ja vedensäännöstelyn avulla luoda niin
ihanteelliset olosuhteet sorsalinnuille, ettei yksikään luonnon muovaama
lintujärvi vedä sille vertoja.
Koska järven poikastuotto on suuri ja järvi
houkuttelee muualtakin lintuja, lintukantaa voidaan verottaa kovalla kädellä.
Samanlaisista syistä kuin lintujärvi kestää ankaraa metsästystä, Tshernobylin
luonto voi kestää runsasta tappavaa radioaktiivisuutta.
Tshernobylin kasveista helposti löytyy
epänormaaliutta TV-dokumentin mukaan. On vaikea tietää, kuinka paljon siellä
syntyy sellaisia radioaktiivisuuden aiheuttamien vikoja, jotka täysin estävät
jälkeläisten kehityksen. Koska normaalissa luonnossa vallitsee ankara taistelu
elintilasta niin, että karsiutuu paljon elinkykyisiäkin yksilöitä, tuntuisi
luonnolliselta, että Tshernobylin luonnon useimmilla lajeilla riittää tervettä
reserviä säteilyn tuhoamien tilalle kuten lintujärvellä riittää sorsia
metsästettyjen tilalle.
Jos Tshernobylin laskeuma-alueiden asukkaiden
olisi sallittu jäädä koteihinsa, epäilemättä moni heistä asuisi siellä edelleen
terveenä, mutta moni olisi säteilyn takia kuollut tai sairaana.
Kulttuurimme ei salli luonnon suorittamaa
karsintaa ihmisten kohdalla; rokotuksilla, lääkkeillä, hygienialla,
terveellisellä ravinnolla ja monella muulla yritämme sellaista estää. Siksi
emme myöskään hyväksy, että säteily saa tappaa ja vammauttaa. Emme salli
ohjetta, että tehkööt perheet säteilyalueilla uusia lapsia sairaiden ja
menehtyneiden tilalle, koska varmasti joku ennen pitkää vaurioitta selviää
säteilystä.
-----------------
Tshernobylin katastrofin sivutuotteena syntyi
ainutlaatuinen näyttö, kuinka runsas on ollut Euroopan subtrooppisen
kasvillisuusvyöhykkeen alkuperäinen luonto. Mikään luonnonsuojelualue ei kelpaa
vertailukohdaksi, koska suojelualueiksi ovat säästyneet vuorenrinteet tai muuten
epäedulliset alueet eivätkä viljavimmat seudut, jollaista on Tshernobylin
ympäristö Ukrainan paksumultaisella lössimaalla. Kun luonto on siellä jätetty
vaille ihmisen riistotaloutta, jälki antaa aavistaa, miten suuri on ollut
Euroopan runsaan luonnon panos länsimaisen talouden ja kulttuurin
kehittymiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti